Vihaamatta ei rakasta

 Jokaisessa, ennemmin tai myöhemmin parisuhdetta tulee riitoja. Oli se sitten wc-pytyn kannen ylös jättäminen, toisen tunteiden huomioon ottaminen tai lupauksien rikkominen. Riitoja on isoja ja pieniä. Isot riidat voivat päätyä huonosti ja hajottaa lopuksi kaiken. Myös pienet riidat saattavat johtaa isompaan, ellei ongelmia ratkota ja puhuta ennenkuin ne paisuvat. Itse myönnän, aina riitelyn alkaessa käytän väistämättä aseenani menneisyyden haamuja. Saatan helposti puolustella itseäni ja syyttää toista osapuolta. Mutta aina kuitenkin omatunto antaa myötä ja nöyryys palkitaan. Parempi myöntää virheensä ja mennä itseensä, kuin ajatella että vika on aina toisen. Muistakaa, riitaan tarvitaan aina kaksi. 

Olen huomannut että mustasukkaisuus on parisuhteiden suurin ongelma. Joko ollaan mustasukkaisia liikaa ja se menee överiksi tai sitten ei olla ollenkaan. Liika mustasukkaisuus on sairasta ja rajoittaa toisen osapuolen elämää. Mutta myös se, että ei ole lainkaan mustasukkainen kertoo vain sen että hänelle on aivan se ja sama missä ja kenen kanssa olet. Emme tunne itseämme tärkeäksi. Huolenpito ja muistutus toisillemme että olemme yhdessä ja haluamme juuri toisemme tuppaa jäädä aina sanomatta. Mustasukkaisuus on tervettä, kunhan siinä pysyy järki mukana. Kaikki kohtuudella.  Mustasukkaisuus kohtuudella kertoo että välitämme, pelkäämme menettävämme toisemme. Rakkaus.. Kaikkea sen eteen pitääkin tehdä. 

Terveessä parisuhteessa on oikeasti pakko välillä puhdistaa ilmaa. Silloinkun nainen sanoo että mikään ei ole vikana, niin silloin KAIKKI on vikana. Trust me. Riidassa useimmiten toinen on mokannut, siinä sitten tapellaan ja huudetaan kilpaa. Huudon ja toisen älykkyysosamäärän halveksumisen jälkeen toiset meistä romahtavat itkuun, toiset meistä häviävät taistelurintamalta. Jos näin käy että toinen poistuu niin juokse herranjumala perään ellet halua menettää. SE kertoo välittämisen ja menetyksen pelon. Riitelyn jälkeen jää aina hapan maku suuhun vaikka kaikki olisikin OK, se ei kuitenkaan ikinä ole OK vaikka toinen niin väittääkin. Kuitenkin, loppupeleissä useimmiten annamme anteeksi ja hyväksymme toistemme virheet. Jos oikeasti rakastaa niin oppii rakastamaan myös toisen virheitä ja epätäydellisyyksiä. Hän on se, kehen rakastuit. Myös hänen virheisiinsä.

Joskus vain kaikkia riitoja emme pysty selvittämään.. Onnellisuuden takana piilee kuitenkin paikkaamattomia haavoja . Aino joka ne pystyy paikkaamaan on aika. Rakkaus.. ikuinen mysteeri.